Kuolema lähettää viestin
WSOY 1989
The Sittaford mystery 1931
”Ankara lumipyry on peittänyt pienen Sittafordin nummikylän ja tukkinut tien sen ainoaan lähikaupunkiin, Exhamptoniin. Mutta mitäpä ulkomaailmasta. Sittaford Housen suojissa on rattoisaa viettää perjantai-iltaa kyläläisten tutussa seurassa teen, takkatulen ja ajanvietepelien parissa. Ilta tummuu lumisen aavemaisena, ja joku keksii ehdottaa pöydän pyöritystä – tiedättehän tuon mystisen touhun, jossa manataan henkiä esiin kertomaan tuonpuoleisesta? Harmittoman jännityksen toivossa aloitettu istunto saa karmean käänteen, kun pöytä yhtäkkiä koputtaa erään kaikille tutun, vuorenvarmasti elossa olevan henkilön nimen ja lisää sen loppuun kohtalokkaan merkinnän: kuollut. Ja lisäselvitykseksi vielä yhden, yksinäisen ja kylmäävän sanan: murha. Vuonna 1931 ilmestynyt romaani Kuolema lähettää viestin on kekseliästä ja elävää parhaiden aikojen Agathaa.”
Eläkkeellä oleva kapteeni Trevelyan murhataan. Kumma, että brittidekkareissa on usein eläkkeellä oleva majuri tai kapteeni. Murhasta syytetään nahjusmaista Jimiä. Hepulla on kuitenkin tomera tyttöystävä Emily, joka päättä todistaa poliisien syytökset perättömiksi. Emily tietää miten ihmisiä käsitellään ja saakin tuloksia aikaan. Olen samaa mieltä takakannen tekstin kirjoittajan kanssa. Tämä on Agathaa parhaimmillaan. Henkilökuvaus on rikasta, juoni etenee ketterästi ja mukana on ripaus romantiikkaa. Ei haittaa vaikkei tässä tarinassa ole liiemmälti jännitystä eikä äkkinäisiä juonenkäänteitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.